Lomailussa parasta on vapaus velvoitteista ja suorittamisesta. Tarkka aikataulu lomapäiville on myrkkyä. Suunnitelmia voi olla, mutta niiden mukaan ei välttämättä pidä toimia, jos tulee jotain muuta mieleen. Sopiva tavoite kesälomalle voi olla mansikoiden syöminen ja luonnosta nauttiminen tai hyvän olon ja kunnon ylläpitäminen. Polkka-mansikoita Valtarin tilalta. Tänä kesänä Norjan ruusu on kukkinut hyvin. Maastoutuminen metsään lomalaisen huvina. Camo kuosinen lippis/ 'original Wigens hunting'
0 Comments
Entisenä hesalaisena kaipaan Suomen ainoaa kunnon kaupunkia. Osa lomasta ainakin pitää viettää Helsingissä. Ulkomaan matkat teen mieluimmin suurkaupunkiin. Minun ekologinen lokeroni taitaa olla kunnon kaupunki. Laivaston soittokunta Espalla 14.7.2017 Västäräkki oli löytänyt kylpypaikan ja ekologisen lokeron Espalta. Kuunlilja ja sinisarja Kanaa korealaisittain. Korea House ravintola Kruunuhaassa. Bulgogi. Nautaa korealaisittain. Korea House. Kanaa ja chiliä korealaisittain. Korea House.
Ruohovartiset puutarhan kasvit, perennat, sipulikasvit tai yksivuotiset kasvit (mitä ikinä niitä onkaan) ovat lähes kuolemattomia. Vuodesta toiseen ne nousevat maasta talven jälkeen. Ne eivät ole moksiskaan siitä, onko kylmä vai lämmin kesä. Jos on kylmä alkukesä, ne vain kukkivat vähän myöhemmin. En juuri hoida kukkapenkkejä. Ne kukat selviävät ja loistavat, jotka sattuvat kasvamaan oikeassa paikassa ja oikeassa seurassa. Alla on joitakin nyt kukkivat kasveja. Kävin Helsingissä kääntymässä. Alesta löytyi Marc Cain lehtikuvioidet housut. Vaikka vihreä väri mielestäni kuuluu luontoon eikä päälleni, ihastuin näihin farkkuihin. Marc Cain farkut. Norjan ruusu. Pensasruusu, joka kasvaa aika korkeaksi. Norjan ruusu. Pioni. Varjolilja. Olen kasvattanut varjoliljat siemeneistä. Harjaneilikka on kaksivuotinen kasvi. Se tekee vain lehtiä ensimmäisenä vuonna ja kukkii toisena vuonna. Ukonkello on tosi sitkeä kasvi. Siitä ei pääse helpolla eroon, vaikka haluaisi. Unikko.
Tänä kesänä ensimmäistä kertaa puutarhassani samassa omenapuussa kukki eri omenalajikkeita. Tein varttamisen emopuuhun (Pirja) ensimmäisen kerran keväällä 2015. Nyt keväällä 2015 vartettu junost-lajike kukki. Vuonna 2016 vartettu Narodnoje kukki jo nyt yhden kesän jälkeen. Eri lajikkeiden kukat eroavat toisistaan ainakin nuppujen värin voimakkuuden suhteen; omenan nupuissa on yleensä vaaleanpunaista väriä. Sen sijaan päärynän nuput ovat vitivalkoisia. Junost-omenalajike. Nupussa on häivähdys punaista. Omenassa heteet ovat keltaisia. Narodnoje-omenalajike ja emopuuna Pirja omena. Narodnoje-lajikkeen nuput ovat punaisia. Pirjan nupuissa on vain vähän vaaleanpunaista väriä. Kuvan valkoiset kukat ovat Pirjan kukkia. Pirja-omenalajike. Narodnoje-omenalajike. Vaikka nuput olivat aika punaisia, avautunut kukka on lähes valkoinen. Omenan kukassa on yleensä viisi terälehteä. Onkohan tällä lajikkeella enemmän kuin viisi terälehteä? Narodnoje-omena. Varttamiskohdassa on vielä näkyvillä teippi (filmi), joka sitoo liitetyn oksan (kolmen silmun pätkän) emopuuhun. Kafedralnaja-päärynälajike. Nuput ovat valkoiset. Tämän lajikkeen liitin keväällä 2015 Forssin päärynäpuuhun (emopuu). Nyt kahden kesän jälkeen Kafedralnaja kukki ensimmäistä kertaa. Tshizhovskaja-päärynälajike. Tämän lajikkeen liitin keväällä 2015 emopuuhun (Forssin päärynä). Forssin päärynä. Forssin päärynä on tuottoisia ja nopeakasvuinen lajike. Hedelmien laatu riippuu kesän olosuhteista. Hedelmälihassa voi olla ns kiviä. Lajike sopii parhaiten mehun tai soseen tuotantoon. Hedelmissä on hyvä aromi, mutta ei mikään huippupäärynä syötäväksi. Yritän saada tähän puuhun muiden lajikkeiden oksia. Porinpäärynä. Tämä lajike on oikea herkkupäärynä. Päärynässä heteet ovat punaisia. Vuonna 2015 tehty varttaminen ja liitoskohta vuonna 2017. Eppulainen liitetty Pirja-omenapuuhun. Keväällä 2017 liitin Pirja-omenapuuhun tuntematonta lajiketta, joka sai nimen Pia: Kuvassa on kaksi liitosta, joissa silmut tai pienet lehdet ovat näkyvissä.
Tampereella on vaikka mitä nähtävää ja koettavaa. Vietin mukavan päivän Tampereella jossa serkkuni ystävällisesti opasti minut aarteiden äärelle. Kiertelelimme Finlaysonin alueella katselemassa taidetta ja Näsinlinnan puistossa ihailemassa luontoa ja linnaa. Milavida eli Näsilinna on keskellä Näsinpuistoa oleva linna, jossa on näyttelytiloja ja tilausravintola. Näsilinnan rakennutti vuonna 1898 Finlaysonin omistajasukuun kuuluva Peter von Nottbeck asuin- ja edustuspalatsiksi. Tuliaisiksi Tampereelta ostin Finlaysonin tehtaanmyymälästä satiinipussilakanat, joiden kuvat on suunnitellut Hannu Väisänen (Häätiainen ja Esi-isät/ Asia). Sattumalta vastaan kaupungilla tuli myös Arelan pop-up liike, josta löysin sopivan kasmirneuleen. Miina Äkkijyrkän vasikka. Taustalla virtaa Tammerkoski. Tammerkoski. Tsaarit Aleksanteri I ja II kävivät Näsijärven rannalla. Näsilinna. Puussa lepakkopönttö. Kaukaasiansiipipähkinä. Näsilinnan portaikkoa. Tammerkoski.
|
KirjoittajaIrma K. Kirjoittaja arvostaa aitoutta, tyylikkyyttä ja laatua. Arkisto
February 2020
Tags |
Proudly powered by Weebly