Puutarhamme pohjautuu suunnitelmaan, vaikka ensisilmäyksellä se saattaa näyttää sattumalta syntyneeltä. Talo suojaa puutarhaa pohjoisen tuulelta. Myös puutarhan itäreunan tuijat ohjaavat pohjoiset tuulet ohi. Kaikki puutarhan linjat ovat kaarevia. Hallitseva muoto on ympyrä. Puutarhan itäpäässä on pyöreä Classicum-lasipaviljonki, ja valoisemmassa päässä ovat hedelmäpuut talon suuntaisessa kahdessa linjassa. Valopylväät ovat myös ympyrän kaarella. Itäpääty on varjoisempi ja siellä kasvavat happaman maan kasvit kuten alppiruusut, hortensiat ja tuijat. Hedelmäpuut, päärynä, omena ja luumu sekä pensaat tyrni, mustaherukka, punaherukka ja karviainen kasvavat alueella, jossa on eniten aurinkoa. Istumaryhmiä on terassilla sekä päivä- että ilta-auringossa. Lisäksi paviljongissa voi oleskella jos sää on viileä tai tuulinen. Kukkia, jotka pärjäävät omillaan, on siellä täällä. Kukkien osalta on oleellista, että ne eivät teetä työtä, mutta ovat hyödyllisiä pölyttäville hyönteisille. Puutarha on rauhallinen ja suljettu alue. Puut ja pensaat tuottavat aika lailla hedelmiä ja marjoja, joita sitten säilön loppukesästä. Näkymä itäänpäin. Paviljonki, jonka takana on tuijarivistö. Talon edessä kukkiva päärynä. Terassi ja sen edessä hedelmäpuita. Etuimmaisena omenapuu, johon on liittänyt toisen omenalajikkeen jaloversoja. Itäpäädyn tuijat, alppiruusu ja kuutamohortensia. Sinikukkainen kasvi on kurjenpolvi. Talon päädyssä aurinkoisella paikalla kasvavat pioni ja punainen ja valkoinen varjolilja. Näkymä itään pari vuotta sitten. Forssin päärunä on aika vinossa.Päärynää on leikattu myöhemmin, jotta puu ei kaatuisi. Suuri sato voi kellistää puun. Katkero kukkii loppukesästä. Mustaherukka Porin päärynä ja taustalla Sinikka-luumu. Luumuja, jotka ovat selvästi jääneet puuhun lintuja varten. Tyrni. Kuutamohortensia, joka kukkii heinäkuussa Vekovaja-päärynälajike, joka on liitetty Forssin päärynäpuuhun. Syksy 2018. Eri päärynälajikkeita, jotka kasvavat samassa puussa Pari vuotta sitten (2017) kaatunut omenapuu. Liian suuri sato painoi omeanpuun kumoon. Hyvänä satovuonna 2017 puristettiin omenista ja päärynöistä mehua.
0 Comments
Alkukesä on kukkien aikaa. Kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa Pohjois-Haagan alppiruusupuistoon, kun metsän alppiruusujen, atsaleoiden ja suopursujen kukinta oli huipussaan. Alppiruusu viihtyy männyn kanssa, koska männyn alaspäin kasvavat juuret eivät kilpaile tilasta alppiruusujen juurten kanssa. Puisto on hyvä retkeilykohde Helsingin seudulla. Suomen suurin alppiruusumetsä on Mustialan arboretum Elimäellä. Mustialan arboretumin, jossa kasvaa satoja eri puulajeja, on perustanut A.F. Tigerstedt v. 1902. Tigerstedt on aikanaan jalostanut alppiruusuja ja nämä Suomen luontoon sopeutuneet Tigerstedt-ryhmän alppiruusut selviävät Oulun korkeudelle saakka. Vaasassa minulla on tämän ryhmän vaaleanpunaiset ruusut nimeltään Haaga ja Helsingin yliopisto. Helsingin Yliopisto, Tigerstedt-ryhmän alppiruusu Vaasassa. Pohjois-Haaga. Atsaleat ovat kesävihantia, mutta alppiruusut ovat ikivihreitä. Valkokukkainen alppiruusu. Alppiruusuristeymiä voi tehdä jos on riittävän pitkäjänteinen. Pohjois-Haaga.Alppiruusu kuuluu Rhododendron-sukuun. Pohjois-Haagan puistossa voi kävellä alppiruusutunneleissa. Valkokukkainen suopursu kuuluu samaan Rhododendron-sukuun kuin alppiruusu ja atsalea.
|
KirjoittajaIrma K. Kirjoittaja arvostaa aitoutta, tyylikkyyttä ja laatua. Arkisto
February 2020
Tags |
Proudly powered by Weebly