Aidosti tyylikäs

Säilöttyjen marjojen käyttö

2/8/2021

Onko sinulla ylivuotisia hilloja hyllyssä tai ylivuotisia marjoja pakkasessa? Tunnustan, että minulla on joitakin vuoden 2019 hilloja ja marjoja säilytyksessä. Pyrkimykseni on kuitenkin kuluttaa marjat ja hedelmät ajoissa ennen uuden sadon kautta. Säilöminen on saattanut joskus mennä liiallisuuksiin kun sato on ollut runsas. Olen kyllä oppinut jo, että helpommalla pääsen antamalla marjat ja hedelmät sellaisenaan ystäville, silloin kun sato ylittää meidän perheemme kulutuksen. Mustaherukat, karviaiset, omenat, päärynät ja tyrnit poimin ja käytän kaikki, mutta osa luumuista tai osa punaherukoista saattaa jäädä linnuille. Puutarhassa on myös aroniaa ja pihlajaa, joita saatan käyttää. Oman puutarhan sadon lisäksi laitan pakkaseen puolukkaa, mustikkaa ja mansikkaa runsaasti. Säilytystilat eivät rajoita oleelliseti varastointia..

Marjojen ja hillojen päivittäinen käyttö takaa, että sato saadaan kulutettua. Aamiaisella kuluu parhaiten omena- tai päärynäsose tai mustikat puuron kanssa. Liharuuan kanssa menee herukkahillo ja puolukat. Luumuhillo on hyvää broilerin kanssa. Jugurtin kanssa sopii melkein mikä tahansa marja. Jos jugurtti on maustamaton, niin makeutetut hillot sopivat. Mutta jos jugurtti on makeutettu, niin pakastemarjat ilman sokeria ovat sopivia. Muffinssien ja pullien kanssa tulee käytettyä yleensä mustikkaa tai puolukkaa. Kaupasta ostettuja kroisantteja voi tuunata karviaishillolla. Hiihtolenkille teen mustikasta ja herukasta mehua.

Karviaista, musta- ja punaherukkaa herkuttelua varten,

Marja-aroniaa.

Tässä on kokeilu vuodelta 2019. Olga-päärynä on aika kitkeränmakuinen lajike. Tämäkin hillo tuli käytettyä siveltynä ohuesti voileipä- tai vesikeksien päälle.

Ainakin nämä mansikat laitettiin syksyllä 2020 pakkaseen.

Mustikkajuustomuffinssit ovat kaikkien herkkua.

Syksyllä 2020 tuli paljon karviaisia.

Luumuja ja päärynöitä.

Tyrnistä teen kiisseliä.

Puolukka on parasta jugurtin kanssa jäisenä.

Karviaishilloa.

Mustkkapiirakka. Ohje oli luomuvehnäjauhopussin kyljessä. Käytin vain puolet ohjeen sokerista ja hyviä tuli.

0 Comments

Kova talvi

2/3/2021

1 Comment

Talvesta selvitään suojautumalla kylmyydeltä ja ennakkoon varustautumalla. Olen sen verran vanhan kansan ihminen että kääriydyn talvipakkasilla turkiksiin ja varastoin kesän satoa talvikuukausia varten. Käytän turkistakkia, kun lämpötila menee pakkasen puolelle. Nyt talvella 2021 on ollut useita pakkasviikkoja, jolloin lämpötila on ollut alle 5 astetta. Eri turkisten lämmittävyys on erilainen. Krimiturkki (lammasturkki) on paras kun on vähän pakkasta. Stokkan nurkilla pyörivillä rouvilla krimiturkki oli aika suosittu 1980-luvulla. Itse teetin omien mittojeni mukaan krimiturkin pari vuotta sitten. Minkkiturkki on lämmittävämpi kuin lammasturkki. Tulipalopakkasilla, kun lämpötila on alle 10 astetta, mielestäni paras ulkovaate on kettuturkki. Teetin uuden kettuturkin viime talvena, ns sisäturkin, jossa karvat ovat takin sisäpuolella. Turkki on tehty leikkaamalla nahat suikaleihin jotka on ommeltu vuorikankaaseen. Koska turkkiin kului vain neljä nahkaa, on se kevyt. Turkit on tehnyt ammattitaitoinen turkkuri (B. Minor).

Puutarhan ja metsän satoa on vielä jäljellä, vaikka hilloja, marjoja ja mehuja on käytetty joka päivä perheen aterioilla. Ihmisten mieltymykset ovat erilaisia. Toiset pitävät enemmän makeista marjoista, toiset taas enemmän happamista marjoista. Itse olen puolukkariippuvainen. Syön puolukkaa liharuokien ja jugurtin kanssa.

Nyt puutarha uinuu. Kun lunta on ollut aika paljon, olen lapioinut uusia omenapuita esiin hangesta. Se ehkä estää rusakoita syömästä oksia.. Viime kesänä omena- ja päärynäsato oli vaatimaton, mutta jotakin on vielä syömättä. Omena- ja päärynäsoseet on syöty lähinnä aamupuuron kanssa.

Hopeakettuvuota. Näitä vuotia kului neljä yhteen pitkään turkkiin.

Sisäturkki vielä ilman päällyskangsta.

Valmis sisäturkki.

Joulukuussa 2020 ei ollut vielä paljonkaan lunta. Metsätie oli vielä kävelijöiden vallassa.

Lokakuussa 2020 kävelyreitin varrelta.

Päärynät purkissa talvea varten. Päärynät kypsyvät syyskuussa.

Syyskuun satoa.

1 Comment

Uuden lonkan jälkeen

1/13/2021

0 Comments

Nyt on kulunut noin vuosi siitä kun sain uuden lonkkanivelen kuluneen oman lonkan tilalle.Lonkkaleikkaus tehdään kun lonkan kuluma aiheuttaa kipua ja staattistä särkyä. Ensin kuluma tuntui vain liikkuessa ja myöhemmin särkyä oli jo lepotilassa. Minulla kuluma oirehti noin kaksi vuotta ennen leikkausta. Puoli vuotta ennen leikkausta käytin särkylääkkeitä. Lonkkaleikkaus on iso leikkaus, jonka yhteiskunta maksaa. Leikkaus parantaa elämisen tasoa, ja leikkaus on ensimmäinen askel paranemiseen. Leikkauksen jälkeen on erittäin tärkeää parantaa lihaskuntoa ja laajentaa liikeratoja. Leikkauksen jälkeen sairaalasta saa jumppaohjeita, joita on syytä noudattaa, muuten leikkauksesta ei kuntoudu. Leikkauksessani reisiluuhun tuli särö teräspiikistä joka työnnettiin reisiluuhun (vanhat luut). Tämän johdosta en voinut varata painoa leikatulle jalalle ennen reisiluun luutumista. Kävelin siis kepeillä noin viisi viikkoa. Maaliskuun lopussa kolme kuukautta leikkauksesta uskalsin tehdä ensimmäisen kävelylenkin ulkona yhdellä kepillä. Vielä silloin kävely oli hankalaa ja jalkaan sattui. Huntikuussa aloin pitemmät 5 km kävelylenkit. Samaa metsälenkkiä kiersin lähes joka päivä koko kesän ja syksyn. Leikatulla jalalla astuminen tuntui erilaiselta kuin leikkaamattomalla jalalla monta kuukautta. Särky ja jäykkyys kiersivät eri paikoissa leikatussa jalassa kävelylenkeillä. Noin puoli vuotta leikkauksesta saattoi jo kävellä ja unohtaa vaivat. Edelleen teen kotona sairaalasta saatuja jumppaliikkeitä ja muita lihaksia vahvistavia liikkkeitä. Joogavideot, esim. boho beautiful, youtubessa ovat sopivia opastajia kotijumppaan. Insragram'ssa esim. sarahholden_fit on mainiö inspiraation lähde. Hän nostaa suuria painoja syväkyykystä vauhdilla. Tähän en tule pystymään, mutta pystyn jo nousemaan syväkyykystä ilman käsiä.

Leikkaushaava niitteineen.viikko leikkauksesta.

Maaliskuun lopussa kävelylenkiltä napattu kuva Vaasassa..

Mustikkapensaan istutus huhtikuussa.

Omenan kukinta kesäkuussa.

Aidan pesu heinäkuussa.

Raippaluodon silta heinäkuussa.

Tampereen reissu tuli tehtyä kesällä 2020.

Elokuun lopussa omenat alkoivat kypsyä. Omenissa oli aika paljon toukkia.

Päärynäsato ei ollut kovin suuri kesällä 2020.

Tänä vuonna tyrni kypsyi verkon suojassa. Nyt sain tyrnit ja harakka jäi ilman.

Gerbyn portaat ovat metsälenkkini varrella.

Omenapuita ei ole koskaan liikaa.

Vuoden paras näyttely Vaasassa. Petri Ala-Maunus ja maisemat.

Kasvilampulla valoa kukille. Lamppu on oma virelmä. Lampun kanta kaupasta kympillä ja siihen muovinen ruukku varjostimeksi.

Metsälenkki oli vielä joulukuussa kävelykunnossa. Tammikuun lumisateiden jälkeen reitti on ollut hiihtäjien käytössä.

0 Comments

Garden in my mind

2/22/2020

1 Comment

Vettä sataa ja ulkona on jääkaappilämpötila. Puutarhan hyödyistä voi silti nauttia hillojen, mehujen ja soseiden muodossa. Viime kesänä oli hyvä omena- ja päärynäsato, joista suurimman osan laitoin pakkaseen soseena. Nyt on ajankohtaista miettiä, mitä teen hedelmäpuille keväällä. Istutin syksyllä uuden omenapuun, Lepaan melonin. Aikomukseni on varttaa tähän uuteen puuhun toisia lajikkeita. Ainakin herkullisen Orlovim omenan, joka on jo vartettu Pirja-omenapuuhun, aion laittaa Lepaan meloni -omenapuun runkoon. Myös myöhään kypsyvä eppulainen on hyvä lajike, jota voisi olla enemmän kuin se yksi oksa Pirja-omenapuussa.

Puutarhassa on iso ja satoisa Forssin päärynäpuu. Tähän puuhun olen varttanut useita eri lajikkeita. En ole ajatellut hankkia uusia lajikkeita, vaan lisätä jo puutarhassa olemassa olevien lajikkeiden oksia emopuuhun. Herkkupäärynöitä ovat Lada ja Vekovaja, joita ainakin aion varttaa lisää. Vartettavat oksat (2019 vuosiversoja) tulee leikata kevättalvella ja säilyttää viileässä ja kosteassa, esimerkiksi jääkaapin ylähyllyllä märkään sanomalehteen ja kelmuun käärittynä. Usein vapun päivä on ollut hyvä varttamispäivä.

Pirja-omenapuussa kasvaneita omenia

Orlovim-omena

Eppulainen-omena

Lada -päärynä

Porin päärynä

Olga -päärynä

Eri päärynälajikkeita.

Vekovaja-päärynä

Päärynän kukintaa odotellessa.

1 Comment

Some observations from Vietman

2/9/2020

0 Comments

Olin perheeni kanssa Vietnamissa pari viikkoa vuodenvaihteessa. Itse en suunnitellut matkaa lainkaan, enkä vaikuttanut ohjelmaan. Liikuin todennäköisesti pääasiassa aika varakkaiden asuinsijoilla ja asuin hyvissa hotelleissa, joten havaintoni Vietmanista ovat yksipuolisia. Olin osan lomasta Saigonissa ja osan Nha Trang cityssä ja osan rannikolla lähellä Saigonia. Liikuin maan sisällä junalla, jokilaivalla, veneellä, taksilla ja lentokoneella. Suomen kartoista katsottuna Vietman näyttää pieneltä, mutta se on 3400 km pitkä. On aika luonnollista että vertasin havaintojani Suomen olosuhteisiin.

Suomelle on tyypillistä hiljaisuus ja puhdas luonto ja metsät isoine puineen. Näitä ei Vietanmista juuri löytynyt matkani varrelta.Saigonissa ei ollut juuri puistoja ja puita, muuta kuin varakkaiden alueella historillisessa keskuksessa, jossa on Ranskan ajan vanhoja rakennuksia..Hurjan liikennemäärän vuoksi ilmanlaatu oli huono. Käveleminen kaupungssa oli lähes mahdotonta, koska jalkakäytävät olivat täynnä kuoppia, tavaraa, ihmisiä. Ilma oli täynnä pakokaasuja. Katujen yli oli aika vaikea päästä, koska vilkkaassa liikenteessä ei ollut mitään sääntöjä. Jos sattui olemaan liikennevalot, ne eivät estäneet punaista päin ajamista.Saigonissa keitaita olivat hyvät hotellit ja ostoskeskukset joissa oli ilmanpuhdistus.

Jengiä riittää ja se on siellä aika nuorta, mikä näkyi isona kuluttajakuntana ja toimeliaisuutena. Suomen uudet ostoskeskukset ovat kuin Kontulan vanhoja asemia verrattuna Vietnamin kaupungin ostoskeskuksiin. Vanhat kauppahallit, joissa yksityiset kauppiaat myyvät vaatteita ja ruokaa ym. ovat osittain väistyneet. Koska ulkomaisen tavarat tullit ovat korkeat, liikkeissä myytiin lähinnä paikallista tavaraa. Kuitenkin kaikki maailmanlaajuiset brändit, joita Suomessa ei edes ole, löytyvät Saigonista. Ruokaa saattoi ostaa katukeittiöistä, pikkukaupoista, ravintoloista ja valintamyymälöistä. Palvelut ovat halpoja verrattuna Suomen hintoihin. Taksit, lennot, vaatteiden teettäminen tai erilaiset hoidot ovat on edullisia,

Ruoka oli maittavaa. Söin vain ravintolaruokaa ja olin aika kranttu. Ainakin säilyin terveenä. Paikallisten suosimissa ravintoloissa ruoka oli paljon edullisempaa kuin luksushotelleissa. Paikallisten ravintoloiden lisäksi tuli käytyä intialaisessa ja japanilaisessa ravintolassa. Suomalainen tarvitsee kahvia ja sitä löytyi mm. Highland-ketjun kahviloista. Trooppiset hedelmät olivat hyviä ja edullisia. Paikkojen löytäminen saattaa olla vaikeaa valkonaamalle, mutta meillä oli paikallisia opastamassa.

Nha Trang uimarantoineen on lomakaupunki monille vietnamilaisille. Siellä oli myös paljon turisteja Venäjältä ja Kiinasta. Saigoniin verrattuna ilma on puhtaampaa ja liikenettä on vähemmän ja ilma on hieman viileämpi. Kaupungin kyljessä on VinPearl -niminen saari, jossa on lomalaisille huviloita, täysi ylläpito (ilnan viiniä), huvittelukeskus, ostospaikkoja ym. Huvilasta saattoi esimerkiksi soittaa golfauton viemään huvilasta paikkaan a tai b. Saari oli aika keinotekoinen paikka suomalaiselle.

Saigonin aluetta, jossa vanhoja Ranskan ajan rakennuksia, luksushotelleja ja ostoskeskuksia.

Uusi vuosi 2020. Kuva meidän hotellin ikkunasta.

Hotellin uima-allasosasto.

Tyyriimpi kahvi.

Highland-ketjun kahvi.

Paikallista ruokaa, Ravintola Saigonissa: Secret garden.

Secret garden. Meidän hotelli taustalla oikealla..

Japanilaista ruokaa.

Vietnamilaisen ravintolan sisustusta.

Yleensä kadut olivat täynnä mopoja ja moottoripyöriä ja autoja.

Myyntipaikka kadun varrella Saigonissa

Kynsiin väriä.

Laskuvesi ja yksi majapaikoistamme.

Matkalaukkujen kuljettaja.

Hotellialueen eräs uima-allas.

Nha Trang.

Valintamyymälän tuotteita.

VinPearl lomasaaren feikkipalatsi.

Nha Trang kuvattuna saarelta.

Huvilamme ranta.

Kaikki tunkevat samaan koloon vaikka olisi tyhjiä.

Takaisin mantereelle.

Ohjelmaan kuului myös häät.

0 Comments

Pear with ginger

10/14/2019

0 Comments

Päärynät on syötävissä puusta noin kuukauden ajan. Täällä Vaasassa päärynät kypsyvät syyskuussa ja joskus jo elokuun lopussa. Eri lajikkeet kypsyvät eri aikaan. Joka vuosi opin uutta päärynälajikkeista, joita olen varttanut emopuihin. Tänä vuonna Porin päärynään liitetty Lada tuotti muutaman hedelmän. Ainakin nimesin sen Ladaksi, koska olen sen nimistä lajiketta tilannut aikanaan varttamista varten. 'Lada' hedelmät olivat isompia kuin Porin päärynän hedelmät ja väritykseltään ne olivat voimakkaan viininpunaisia.Ladan maku ja rakenne oli hyvä.Tätä lajiketta tulen lisäämään emopuuhun.

Forssin päärynään olen liittänyt Olga-päärynää. Olgan hedelmä on kitkerä, ehkä vähän sitruunainen. Aikaisempina vuosina en ole käyttänyt näitä hedelmiä. Tänä vuonna tein hilloa, jossa on Olga-päärynää, hillosokeria, sitruunaa, sitruunan kuorta ja raastettua inkivääriä. Hillosokeria ei tarvita niin paljon kun pussin kyljessä suositellaan. Inkiväärin suhteen ei kannata säästellä, jos maku miellyttää. Tämä hillo on mainiota voileipäkeksin tai vaalean leivän ja vuohenjuuston kanssa.

Forssin päärynäpuu tuotti noin 100 kg Forssin päärynää. Sadosta noin 60 kg tehtiin mehuksi. Lisäksi puussa kasvoi muita lajikkeita, kuten Olgaa ja Vekovajaa.Osan sadosta laitoin hilloksi tai soseeksi pakkaseen. Soseet kuluvat kaurapuuron kaverina aamuisin. Päärynässä on se etu omeniin verratuuna, että toukat ja taudit eivät vaivaa niitä.

Lada-päärynä

Lada.

Lada

Punainen päärynä on Lada. Pyöreät päärynät ovat Porin päärynöitä.

Olga-päärynöitä, joista tein hilloa sitruunan, inkiväärin ja hillosokerin kanssa.

Olga elokuussa. Hedelmä ei ole vielä kypsä.Kypsä hedelmä on keltainen.

Porin päärynää. Nämä menivät käsiteltynä pakkaseen. Porin päärynä säilyy kypsyttyään vain muutaman pävän kunnollisena.

Olga syyskuun alussa. Vihreä väri on jo muuttumassa keltaiseksi.

Olga. Taustalla Forssin päärynää.

Forssin päärynää.

Porin päärynä. Herkullinen.

0 Comments

Apple season

8/25/2019

0 Comments

Tänä vuonna omenapuissa ei ole ollut tuholaisia. Muutenkin omenavuosi on menestys. Ensimmäistä kertaa varttamisen jälkeen moni vartettu oksa tuottaa omenia. Vuodesta 2015 lähtien olen laittanut Pirja- omenapuuhun eri lajikkeita. Nyt lajikkeiden Novinka, Eppulainen, Orlovim, Valkea nalif, Junost ja Heinävesi oksat tuottavat omenia. Lisäksi pari tuntematonta lajiketta antaa omenia. Tunnetut oksat varttamista varten olen tilannut Hirvensalmen taimistolta. Tuntemattomat vartetut oksat ovat työkavereilta tai löytöjä tienvarsipuista. Elokuun lopussa kaikki muut lajikkeet ovat vielä puussa paitsi Pirja, joka kypyy aikaisin. Pirja on vähähappoinen, pehmeämaltoinen, runsassatoinen ja melko pieni omena. Pirja soseutuu helposti ja siten soveltuu hillottavaksi. Omenapiirakkaan se ei sovi, koska hajoaa uunissa piirakan päälle mössöksi. Suurimman osan sadosta olen tehnyt soseeksi ja pakastanut. Sose kuluu aamuisin kaurapuuron kanssa.

Pirja- omenia.

Pirja- omenia

Pirja- omenan malto on punertava.

Pirja- omenan sato talteen.

Valkea nalif. Hirvensalmean taimiston mukaan omena on kotoisin Pohjois-Venäjältä. Hedelmät kookkaita, kekomaisia, harjuisia valkeanvihreitä. Maku lievän viinihappoinen, makeahko. Aikais- ja runsassatoinen.

Valkea nalif.

Junost. Valkea kuulas ja keltakaneli -risteymä. Lievähappoinen ja makeahko.

Junost.

Novinka omena. Hirvensalmen taimiston mukaan Antonovka x Borovinka risteymä. Hedelmät suuria 120-170 g, keltaisia ja punaviiruisia. Sälyvät marraskuulle. Maku mehuisa ja aromaattinen.

Novinka omenia.

Heinävesi omenia

Heinävesi omena. Hirvensalmean taimiston mukaan paikallislajike. Saattaa olla samaa alkuperää kuin Safran pohjola.

Orlovim. Muovit ja langat johtuvat sitomisesta ja oksien lajikkeiden nimeämisestä.

Orlovim. Hirvensalmen taimsiton mukaan Antonovka x SR 0523 risteymä. Ruvenkestävä kookas kesäomean. Maku sopivan happoista, makeaa ja voimakkaasti viiniaromista.

Eppulainen.

Eppulainen. Hirvensalmen taimiston mukaan syntynyt Grenman lajikkeen siemenestä. Keskikokoinen tai kookas. Parhaita suomalaisia omenia loka-joulukuun käyttöön.

Pialta saatu omena, jonka olen varttanut Pirja omenaan. Pia omena on voimakaskasvuinen. Kookos. Tunnistaako kukaan lajikkeen?

Tuntematon omena tien varresta. Nyt puu on jo tuhoutunut rakennustöiden vuoksi. Aikoja sitten tien alle jääneen puutarhan vanha puu. Ehkä täällä Vaasassa on samaa lajiketta vanhoissa puutarhoissa.

Rahkaomenpiirakka, jossa olen käyttänyt päärynäomenia. Piirakassa on pullataikina pohjana. 2,5 dl taikinassa on 1dl mantelijauhetta vehnäjauhojen tilalla. Päällä on 250 g rahkaa, 1 muna, 1 tl vaniljasokeria ja vähän sokeria. taustalla Pirja ja päärynäomena. Päärynäomean pysyy napakkana uusissa eikä hajoa.

Neljä päärynäomenaa ja yksi Pirja. Päärynäomena on Hirvensalmen taimistolta. Päärynäomena on makea, aromaattinen, herkullinen. Ulkonakö ei ole kehuttava, mutta maku sitä parempi. Nahkamainen ja pieni hedelmä. Kiinteä malto, ei soseudu. Kypsyy elokuun lopussa.

0 Comments

White light

7/23/2019

0 Comments

Tänä vuonna sisustimme Helsingin kakkoskotiamme. Koska huoneistossa kaikki laitettiin uusiksi, piti päättää millaiset valaisimet hankitaan. Ainakin oli selvää, että valkoinen ja kylmempi valo (iso Kelvin-arvo) on hyvä, jotta värit tulevat kirkkaina esiin. Valkoinen varjostin ei muuta valon väriä. Olohuoneeseen, eteiseen ja toiseen makuuhuoneeseen hankittiin toisiinsa sopivat riippuvalaisimet, jotka olivat saman suunnittelijan lamppuja. Lamput olivat Innolux Belle, Bulbo ja Sipuli. Lamput oli suunnitellut Liisa Johansson-Pape ja valaisimet ovat Innolux- firman tuotannossa. Eteisestä voi nähdä yhtä aikaa olohuoneen Bellen ja eteisen Bulbon. Keittiiöön hankittiin kirkasvalolamppu Innolux Candeo Air, jonka voi myös säätää tunnelmavaloksi. Toiseen makuuhuoneeseen hankittiin Innolux Yki kattoplafondi. Olohuoneeseen laitettiin toinenkin kattovalaisin, Flos IC S2, jossa lasipallo on 30 cm halkaisijaltaan ja varsi on messinkiä. Molemmissa olohuoneen valaisimissa on pallo muotona.

Innolux Sipuli. Tapetti Palm Leaves (Cole & Son).

Innolux Bulbo eteisessä.

Innolux Belle. Pöytä ja tuolit Calligaris- firman tuotantoa; Sigma-pöytä ja Boheme-tuoli. Lattia Meister PS-400 Tammi sauva harmonius lakattu, kalanruoto.

Flos IC S2 riippuvalaisin, messinki. Pallon halkaisija 30 cm. Osaka-sohva (BoConcept) ja Electra-tuoli (Calligaris).

Innolux Candeo Air kirkasvalolamppu. New York -pöytä (Boconceot) ja Vitra Eames DSR kromi tuoli.

Tapetti Uccelli Cerulean. Suunnittelija: Piero Fornasetti ja valmistaja Cole & Son.

0 Comments

Garden plan

6/16/2019

0 Comments

Puutarhamme pohjautuu suunnitelmaan, vaikka ensisilmäyksellä se saattaa näyttää sattumalta syntyneeltä. Talo suojaa puutarhaa pohjoisen tuulelta. Myös puutarhan itäreunan tuijat ohjaavat pohjoiset tuulet ohi. Kaikki puutarhan linjat ovat kaarevia. Hallitseva muoto on ympyrä. Puutarhan itäpäässä on pyöreä Classicum-lasipaviljonki, ja valoisemmassa päässä ovat hedelmäpuut talon suuntaisessa kahdessa linjassa. Valopylväät ovat myös ympyrän kaarella. Itäpääty on varjoisempi ja siellä kasvavat happaman maan kasvit kuten alppiruusut, hortensiat ja tuijat. Hedelmäpuut, päärynä, omena ja luumu sekä pensaat tyrni, mustaherukka, punaherukka ja karviainen kasvavat alueella, jossa on eniten aurinkoa. Istumaryhmiä on terassilla sekä päivä- että ilta-auringossa. Lisäksi paviljongissa voi oleskella jos sää on viileä tai tuulinen. Kukkia, jotka pärjäävät omillaan, on siellä täällä. Kukkien osalta on oleellista, että ne eivät teetä työtä, mutta ovat hyödyllisiä pölyttäville hyönteisille. Puutarha on rauhallinen ja suljettu alue. Puut ja pensaat tuottavat aika lailla hedelmiä ja marjoja, joita sitten säilön loppukesästä.

Näkymä itäänpäin. Paviljonki, jonka takana on tuijarivistö. Talon edessä kukkiva päärynä.

Terassi ja sen edessä hedelmäpuita. Etuimmaisena omenapuu, johon on liittänyt toisen omenalajikkeen jaloversoja.

Itäpäädyn tuijat, alppiruusu ja kuutamohortensia. Sinikukkainen kasvi on kurjenpolvi.

Talon päädyssä aurinkoisella paikalla kasvavat pioni ja punainen ja valkoinen varjolilja.

Näkymä itään pari vuotta sitten. Forssin päärunä on aika vinossa.Päärynää on leikattu myöhemmin, jotta puu ei kaatuisi. Suuri sato voi kellistää puun.

Katkero kukkii loppukesästä.

Mustaherukka

Porin päärynä ja taustalla Sinikka-luumu.

Luumuja, jotka ovat selvästi jääneet puuhun lintuja varten.

Tyrni.

Kuutamohortensia, joka kukkii heinäkuussa

Vekovaja-päärynälajike, joka on liitetty Forssin päärynäpuuhun.

Syksy 2018.

Eri päärynälajikkeita, jotka kasvavat samassa puussa

Pari vuotta sitten (2017) kaatunut omenapuu. Liian suuri sato painoi omeanpuun kumoon.

Hyvänä satovuonna 2017 puristettiin omenista ja päärynöistä mehua.

0 Comments

The forest blooming

6/11/2019

0 Comments

Alkukesä on kukkien aikaa. Kävin ensimmäistä kertaa tutustumassa Pohjois-Haagan alppiruusupuistoon, kun metsän alppiruusujen, atsaleoiden ja suopursujen kukinta oli huipussaan. Alppiruusu viihtyy männyn kanssa, koska männyn alaspäin kasvavat juuret eivät kilpaile tilasta alppiruusujen juurten kanssa. Puisto on hyvä retkeilykohde Helsingin seudulla.

Suomen suurin alppiruusumetsä on Mustialan arboretum Elimäellä. Mustialan arboretumin, jossa kasvaa satoja eri puulajeja, on perustanut A.F. Tigerstedt v. 1902. Tigerstedt on aikanaan jalostanut alppiruusuja ja nämä Suomen luontoon sopeutuneet Tigerstedt-ryhmän alppiruusut selviävät Oulun korkeudelle saakka. Vaasassa minulla on tämän ryhmän vaaleanpunaiset ruusut nimeltään Haaga ja Helsingin yliopisto.